Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Huhtikuisena arkipäivänä videopalvelu Tiktok tarjoaa katsottavaksi erään käyttäjän suoraa lähetystä, niin kutsuttua Tiktok-liveä.

On vasta alkuilta, mutta nopeasti käy selväksi, etteivät lähetyksessä esiintyvät ihmiset ole selvinpäin. Musiikki pauhaa, pöydät ovat täynnä kaljatölkkejä ja keskustelun punainen lanka tuntuu katoavan helposti.

Liven pitäjä eli "host", suomeksi isäntä tai emäntä, on noin kolmekymppinen oululaisnainen, joka kuvaa suoria lähetyksiä Tiktokiin omasta elämästään. Sosiaalisen median profiileissaan hän sanoo olevansa sisällöntuottaja, joka näyttää "rehellistä elämää".

Nainen on osa ilmiötä, jota kutsutaan rappiotiktokiksi.

Sekavassa livelähetyksessä nainen laulaa musiikin mukana ja kaverit hääräävät taustalla. Parilla heistä on oma livelähetys käynnissä samaan aikaan.

Yhtäkkiä nainen murtuukin kyyneliin kameran edessä. Asunnosta on tullut häätö ja lähtö on edessä pian. 

Liven kommenttikentässä eli chatissa katsojat lohduttavat, osa naljailee häädön olleen oma vika.

Lähetystä katsoo 5 400 ihmistä.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Onko tämä ”rehellinen elämä” se, mikä ajaa tuhannet katsojat seuraamaan alkoholinhuuruista illanviettoa?

Ainakin todennäköisesti osa sitä, sanoo Tampereen ja Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkijatohtori Pauliina Tuomi.

– Se on aika inhimillistä tavallaan. Meitä kiinnostaa toisten ihmisten kurjuus – päihteet, mielenterveysongelmat, alkoholinhuuruiset riidat. Vähän kuin tosi-tv:n hengessä, niitä pääsee tätä kautta tirkistelemään.

Tuomi on tutkinut tosi-tv-ohjelmia ja provokatiivista mediaa, ja näkee rappiotiktokkaamisen osana tätä jatkumoa.

2010-luvulla yleistyivät videoblogit eli vlogit, joihin kuvattiin omaa elämää arkisissa merkeissä. Youtubeen kehittyi oma vloggaamisen alamuotonsa "rappiotubettaminen", jossa pääosin nuoret aikuiset miehet kuvasivat omaa alkoholinkäyttöään ja nousivat keskustelupalstoilla pienimuotoisiksi internetjulkkiksiksi.

Jo vuonna 2019 Aamulehti haastatteli tamperelaista rappiotubettajaa, joka katsojien yllyttämänä humalassa toilaili livelähetyksissään. 

Vuonna 2024 videosovellus Tiktokin suosio kasvaa hurjaa vauhtia myös Suomessa, joten ilmiö luonnollisesti on siirtynyt yhä enemmän sinne.

Oululaisnainen ei ole ainoa rappiotiktokkaaja, vaan samanlaista sisältöä Tiktokiin tekee ainakin parisen kymmentä henkilöä.

Livet näyttävät välillä humaltumisen iloista puolta, mutta myös örvellystä yön pikkutunneilla, itkua, väkivaltaa ja pahoinvointia.

– Niin sanottu huomiotalous ja provokatiivisuuden heittämä varjo yhdistää niin klikkijournalismia kuin yleensäkin provokatiivista mediamateriaalia, ja se näkyy myös tässä sisällössä, sanoo Tuomi.

– Pitää tehdä jotain sellaista, mistä tulee huomatuksi. Se näkyy sitten räikeissä ylilyönneissä ja tavallaan rappiostriimaaminen on yksi esimerkki siitä.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Ylilyöntejä todella tapahtuu. Siihen kannustavat myös katsojat: mitä sekavampi meininki, sitä enemmän katsojia.

– Kyllähän se yllyttää juomaan, kertoo liveä pitänyt Iida seuraavana päivänä toimittajalle puhelimessa.

Kolmekymppinen Iida kertoo olleensa pari vuotta sitten päihdekuntoutuksessa, kun hän sai kasaan tuhat seuraajaa Tiktokissa. Se on vaatimus livelähetysten pitämiseen sovelluksessa.

– Sitten ratkesin taas juomaan ja siitä lähtien olen pitänyt livejä säännöllisesti, hän kertoo.

– Kun itsellä ei ole rahaa, se on helppo keino hankkia sitä, Iida sanoo.

Livelähetyksistä tienaa useammalla tavalla. Katsojat voivat ostaa ja lähettää liven pitäjälle "lahjoja", jotka tämä voi lunastaa myöhemmin rahana. Tiktok ottaa rahoista itselleen puolet.

Lisäksi useat rappiotiktokkaajat pitävät lähetyksissä esillä koodeja, joiden avulla katsojat lahjoittavat rahaa suoraan liven pitäjälle Mobilepayn kautta.

Iida kertoo saavansa sitä kautta yleensä kymmenistä satoihin euroihin yhden lähetyksen aikana. Edellisen päivän "kaljakassan" kautta hän keräsi 60 euroa. Hän sanoo lunastaneensa lupauksensa katsojille ja ostaneensa rahoilla viinapullon, joka juotiin lähetyksen aikana.

Raha on yksi motivaattori Iidalle, mutta ei ainoa. Katsojista ja muista rappiotiktokkaajista on muodostunut eräänlainen yhteisö.

– Minä olen aika yksinäinen, mutta siellä minulla on seuraa. Olen saanut sitä kautta kunnon ystäviäkin.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Rappiotiktokkaajat ovat rappiotubettajien tavoin nousseet pienimuotoisiksi somejulkkiksiksi. Heidän edesottamuksistaan puhutaan vilkkaasti keskustelupalstoilla, etenkin anonyymillä Ylilaudalla, jossa keskustelua ei valvota.

Keskustelun sävy on pääosin pilkkaavaa ja halventavaa, paikoin hyvinkin alatyylistä ja epäinhimillistävää.

– Ennen kävin Ylilaudalla lukemassa, mitä minusta kirjoitetaan. Kyllähän se pahalta tuntuu. Nykyään en kuitenkaan enää käy siellä, Iida sanoo.

Osa katsojista myös tallentaa pätkiä livelähetyksistä ruutukaappauksen avulla ja nämä klipit jaetaan keskustelupalstoille. Jos on koskaan herännyt krapulaiseen morkkikseen, voi kuvitella, miltä tuntuu, kun ryyppyillan kommellukset on ikuistettu internetissä kaikkien nähtäville.

Toisaalta nämä henkilöt ovat itse valinneet kuvata illan tapahtumat ja vaikuttavat tiedostavan, että tapahtumia tallennettaan lähetyksen ulkopuolelle. Keskustelijat vaikuttavat perustelevan tällä myös itselleen, miksi rajutkin kommentit näistä henkilöistä ovat sallittuja.

Vaikka sävy on halveksivaa, keskustelijat näyttävät olevan erittäin kiinnostuneita rappiotiktokkaajien elämästä. Jokainen yksityiskohta siviilisäädystä koulutukseen ja perhe-elämään on kirjattu ylös, ja aikajanat eri lähetyksistä on listattu tarkasti.

Pauliina Tuomen mukaan katsojien keskuudessa on havaittavissa aitoa huolta ja empaattisuutta, mutta myös vihaa ja inhoa.

Ilmiö on tuttu keskustelusta tosi-tv-julkkisten ympärillä: kollektiivisesti kohotetaan itseään heidän yläpuolelleen.

– Uteliaisuuden lisäksi saatetaan kokea puhdasta vahingoniloa, inhoa ja itsensä ylentämistä, että jollakulla muulla on asiat niin huonosti, sanoo Tuomi.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Tiktokissa sisällöt leviävät ennennäkemättömällä tavalla ja periaatteessa kuka tahansa voi nousta tuhansien ihmisten huomioon.

– Kerran kaverini oli sammunut ja nukkui livessä. Sitä seurasi tuhat ihmistä, kun samaan aikaan niin sanotun "oikean julkkiksen" meikkausliveä katsoi vain 200 ihmistä, Iida kuvailee.

Tiktokissa suurin osa katsottavasta sisällöstä tulee palvelun oman algoritmin tarjoamien sisältöjen kautta. Koukuttava algoritmi on avain sovelluksen menestykseen, eikä yhtiö ole avannut sen toimintalogiikkaa tarkemmin.

Mutta mitä enemmän muut käyttäjät reagoivat, eli katselevat, tykkäävät, kommentoivat tai jakavat, sitä suuremmalle joukolle sovellus sisältöä näyttää.

Se mahdollistaa myös sen, että rappiostriimaajat voivat kerätä hurjalta tuntuvia yleisöjä, kun live voi päätyä kenen tahansa käyttäjän nähtäville.

Iso osa Tiktokin käyttäjistä on alle 25-vuotiaita nuoria, joten päihteiden värittämiä lähetyksiä osuu väistämättä myös heidän nähtävilleen.

– Nuoret törmäävät näihin liveihin Tiktokissa ja kuvaavat myös itse, sanoo digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Noora Lambert Mannerheimin lastensuojeluliitosta.

Ikäraja liven pitämiseen Tiktokissa on 18 vuotta, mutta käytännössä rajoituksia on helppo kiertää.

– Näissä liveissä altistutaan vaaratilanteille, yllytetään tekemään erilaisia asioita ja saatetaan maksaa mitä enemmän juodaan. Kommenteissa näkyy myös seksuaalista ahdistelua, Lambert sanoo.

Lasten ja nuorten puhelin ja chatti auttavat

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa voi kysyä tai keskustella aikuisen kanssa luottamuksellisesti mistä tahansa itseä mietityttävässä asiassa, pienessä tai isossa.

Lasten ja nuorten puhelin 116 111. Voit myös kirjoittaa viestin nettikirjepalveluun tai chatin kautta. Ota yhteyttä täältä.

Vanhempien livettäjien saama huomio voi myös houkutella nuorempia henkilöitä lyöttäytymään heidän seuraansa julkisuuden toivossa. Paine käyttää päihteitä ja viihdyttää katsojia kasvaa.

Rappiotiktokkaajien liveissä ei ole epätavallista nähdä chatissa kommentteja, miten joku "on liian tylsä" tai "kukkahattuilee liikaa", jos hän ei halua osallistua tai kyseenalaistaa muiden käytöstä.

Katsojia rajuimmat sisällöt eivät välttämättä kannusta päihteidenkäyttöön, vaan pikemminkin päinvastoin. Lambertin mukaan osa nuorista katsoo tällaisia lähetyksiä tylsyyttään, mutta osa kertoo olevansa huolissaan näkemästään päihteidenkäytöstä ja pitää sitä typeränä.

– Nuoret monesti toivovat, että aikuiset näyttäisivät esimerkkiä somessa omalla toiminnallaan.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Kello on noin kymmenen illalla ja liven chatissa ollaan huolissaan naisen seurustelukumppanista, joka makaa lähetyksen taustalla sohvalla. Mies on ryypännyt useamman päivän ja valittanut huonoa oloa.

Asunnossa olevat henkilöt tarkastavat miehen hengityksen ja samalla selviää, että tämä on syönyt lääkkeitä, jotka voivat olla hengenvaarallisia alkoholin kanssa nautittuna.

Liven chatissa keskustelu kiihtyy. Katsojat vaativat ambulanssia paikalle, asunnossa olijat ovat erimielisiä sen tarpeellisuudesta. Lopulta lähetyksessä etänä seuraava kaveri soittaa ambulanssin paikalle.

Usein sosiaalista mediaa kritisoidaan epäaitoudesta ja liiallisen täydellisyyden tavoittelusta. Ihmiset ovat taipuvaisia esittämään asiat somessa parempina kuin ne oikeasti ovat.

Mikä siis saa ihmisen näyttämään itsensä julkisesti tavalla, jota yleisesti pidetään häpeällisenä ja piiloteltavana?

Iida miettii vastaustaan hetken.

– Ehkä minä olen vain niin aito ihminen. Minua ei ole koskaan kauheasti kiinnostanut, mitä muut minusta ajattelee, hän sanoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Tutkija Pauliina Tuomen mukaan rappiotiktokkaajia ja nykypäivän tosi-tv:n osallistujia yhdistää ajatus siitä, ettei huonoa julkisuutta ole olemassa.

– Se on mielenkiintoinen muutos, että se millä tulet julkisuuteen ja tulet huomatuksi, ei olekaan enää niin tarkkaa, Tuomi sanoo.

– Tosi-tv-ohjelmiinkin riittää aina tulijoita, vaikka niistä voi seurata huonoa mainetta. Mutta yksilötasolla sillä ei ole kaikille välttämättä väliä, vaan pääasia on päästä julkisuuteen tai ainakin mikrojulkisuuteen.

Huomionarvoista onkin, että myös rappiotiktokkaajien joukossa on henkilöitä, jotka ovat esiintyneet tosi-tv:ssä. Iidakin sanoo suoraan, että kyllä hän haluaa olla julkkis ja kasvattaa yleisöään.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Ennen ambulanssia asunnolle saapuvat poliisit. Liven pyörittämiseen käytetty puhelin laitetaan pöydälle kuvaamaan lattiaa, mutta lähetys jatkuu.

Lähetyksen taustalla kuuluu, kuinka poliisit käskevät sulkemaan liven. He tietävät, että sellaista on pidetty, koska heidän mukaansa kymmenen ihmistä on soittanut hätäkeskukseen.

– Laittakaa ne puhelimet kiinni, kun ryyppäätte. Ihmiset soittelee meille huolissaan, poliisin ääni kuuluu lähetyksessä.

Lähetys kuitenkin jatkuu.

Ambulanssi saapuu tarkastamaan huonossa kunnossa olevan miehen vointia. Puhelin osoittaa yhä lattiaa, mutta taustalla kuuluvien ensihoitajien mukaan alkometri näyttää 3,5 promillea.

Liven pitäjä kyselee chatin mielipidettä, olisiko kumppanin syytä lähteä sairaalan kautta katkolle. 

Miestä suostutellaan hetki, ja lopulta hän lähtee ensihoitajien mukaan. Live ja bileet voivat jatkua.

Lähetystä seuraa yli 7 800 katsojaa.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Usein rappiotiktokkaajien lähetyksistä hauskuus on kaukana ja ihmishenget mielenterveydestä puhumattakaan ovat paikoin vaarassa. Tosi-tv:ssä sentään tuotanto on paikalla vahtimassa ja puuttumassa peliin. Kaikista rajuimpia ylilyöntejä ei ainakaan enää näytetä televisiossa.

Tiktokissa katselukokemusta muuttaa suodattamattoman sisällön lisäksi myös vuorovaikutussuhde katsomiensa ihmisten kanssa.

– Katsojalla on tunne, että voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Voi pyytää kyseistä henkilöä tekemään mitä hävyttömämpiä temppuja tai usuttaa rikkomaan lakia, jolloin tulee sellainen "master of puppets" -fiilis, Pauliina Tuomi kuvailee.

Myös tosi-tv:ssä pyrittiin ajatukseen siitä, että katsoja kokee olevansa jossain roolissa tapahtumienkulussa esimerkiksi äänestämällä, kuka lähtee.

– Sitähän on interaktiivisen television utopioissa alusta asti toivottu, että pystyisi tavallaan hyppyyttämään henkilöitä ja pystyisi vaikuttaa siihen virtaan ja narratiiviin. Mutta nyt tuo virta on somessa ja nuoremmalle kuluttajalle se on oikeastaan se hallitseva virta.

Tuomi pelkää, että kun raadollinen arki ja pahoinvointi muuttuukin viihteen muodoksi, se raadollistaa myös meitä ihmisinä.

– Kun toisen ihmisen huono-osaisuus ja kurjuus muuttuu toiselle naurua herättäväksi viihteen muodoksi, on se omalla tavallaan kuvaavaa.

– Tämä liittyy myös siihen, miten nykypäivänä nuoret kuvaavat omia väkivallantekojaan ja niille nauretaan ja ilkutaan – toisen tuska on tavallaan se koko jutun pihvi. Jonkinlaista empatiamuutosta on havaittavista, ja rappiotiktokkaaminen on osa sitä.

Jaana Pelkonen: "Tätä ei olisi pitänyt lähettää..."

Aamulla yli 12 tuntia kestänyt lähetys vihdoin loppuu.

Naisen kumppani on pitänyt omaa livelähetystään sairaalassa, mutta on palannut jo takaisin kotiin. Sairaalan henkilökunta ei sallinut livelähetyksen pitämistä päivystyksessä, joten oli lähdettävä pois.

Juhlijat menevät nukkumaan.

Iidalla ei ole tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia, mutta livetystä hän aikoo jatkaa – ehkä joskus selvinpäinkin. 

Iida kertoo miettivänsä usein raitistumista, mutta toisaalta tietää osan katsojista silloin kaikkoavan.

– Kaverini ovat sanoneet, että hei kyllä sinulla katsojia olisi ihan selvinpäinkin.

Lue myös: Niilo, 17, menehtyi somehaasteen seurauksena: Lasten ja nuorten parissa leviää jopa hengenvaarallinen ilmiö

Asiantuntijan mukaan sisältö, jota suomalaislapset näkevät sosiaalisessa mediassa, ei sovi edes iltauutisiin

Kaksi somevaikuttajaa kiinni rahapelien tyrkyttämisestä – yrittivät kieltää, mutta todisteet puhuvat puolestaan